Saturday, December 26, 2020

Maajoukkueen muodostaminen

Medieval Combat Sport Finland (MCSF) koordinoi Suomen osallistumisen vuosittain buhurtin molempiin maailmanmestaruuskilpailuihin. Nyt olemme jälleen joukkueiden muodostuksen äärellä, kooten joukkueita 2021 kisoihin Puolaan ja Romaniaan, joten tämä on hyvä hetki avata miten tämä kaikki tapahtuu. Alla oleva kirjoitus on osana MCSF toiminnan dokumentaatiota jäsenistölle ja näin samalla myös muille teille asiasta kenties kiinnostuneille.

Buhurtin kahden eri MM-kisojen kilpailukategoriat eriävät toisistaan ja niin myös kisoihin osallistuvien taistelijoiden kokoonpanot. Kategoriat muodostuu eri suuruisista joukkuelajeista ja lukuisista eri yksilölajeista, kaikkien näiden kategorioiden taistelijoita sekä huoltohenkilöstöä yhdessä kutsutaan maajoukkueeksi.


30 vs. 30, BotN Serbia

Maajoukkueen muodostus alkaa maajoukkuekapteenin valinnalla. MCSF hallitus valitsee halukkaiksi ilmottautuneista parhaiten tehtävään soveltuvan, reilun ja asiansa osaavan, henkilön. Tarvittaessa MCSF hallitus saattaa käyttää esimerkiksi jäsenäänestystä tms. päätöksen tueksi.


Maajoukkuekapteenille annetaan valta muodostaa joukkue halukkaiden joukosta parhaaksi näkemällään tavalla. Hyväksi käytännöksi on osoittautunut kapteenille valita rinnalleen tueksi muita henkilöitä ja näin muodostaa ns. maajoukkueraati. Nämä valitut henkilöt ovat kokeneita lajin harrastajia, useimmiten kansainvälisissä kisoissa menestyneitä taistelijoita, joilla on näkemystä ja kokemusta mitä menestyvään maajoukkueeseen tarvitaan.


Maajoukkuekapteeni, yhdessä maajoukkueraadin kanssa, perehtyy mahdollisuuksien mukaan kunkin taistelijan ominaisuuksiin, vahvuuksiin ja heikkouksiin. Näkemyksen muodostamiseen voidaan käyttää tallenteita aikaisemmista kilpailuista ja harjoituksista, haastatteluja, ja järjestää vaikka ns. näyttötilaisuuksia eli harjoituksia jotka on suunniteltu erityisesti mahdollisuudeksi taistelijoille näyttää kyvykkyyttään.


Maajoukkue 2015, BotN Praha



Maajoukkueen muodostuksessa noudatetaan ns. keihäänkärkitaktiikkaa. Tällä tarkoitetaan sitä että maajoukkueen ensisijainen tavoite on arvomitalit, sen sijaan että muodostettaisiin tasaisia joukkueita, tai että vaikka joukkueita muodostettaisiin paikallisseuroittain. Menestymällä kisoissa saamme parhaiten buhurtille tavoittelemaamme näkyvyyttä Suomessa. Pelkkä osallistuminen kisoihin on jo tärkeää, mutta vasta menestyksen myötä saamme lajille ansaittua huomiota, kuten aiemmat kisamenestyksemme ovat osoittaneet.


Maajoukkueesta julkaistaan alustava suunnitelma mahdollisimman pian jotta mahdollistetaan kisoihin valmistautuminen potentiaalisille taistelijoille hyvissä ajoin. Joukkueen kokoonpano saattaa kuitenkin vielä alustavasta suunnitelmasta muuttua ennenkuin se jonkin aikaa ennen kisoja lukitaan. 


Maajoukkue 2017, IMCF Tanska.




Wednesday, October 7, 2020

Lajiliiton organisaatiojumppaa

Tulin hiljattain äänestetyksi uudelleen Medieval Combat Sport Finland yhdistyksen (MCSF) puheenjohtajaksi. Luonnollisesti olen erittäin otettu kannatuksesta ja päätin hyväksyä roolin seuraavalle kaudelle 2020-2021. Kiitos ja kumarrus luottamuksesta kaikille minua äänestäneille ja toivon että tulevana kautena edistän omalta osaltani myös äänestämättömän jäsenistön arvostamia asioita. 


Tämä äänestys kirvoittaa minua kirjoittamaan avoimesti teille MCSF:n nykyisestä tavasta organisoitua ja tavasta valita hallitus. Ensisijaisesti kirjoitus on osoitettu uusille juuri liittyneille MCSF jäsenille sekä kenties tulevana kautena liittyville. Kirjoitus saattaa kuitenkin kiinnostaa myös muita jossain muussa järjestystoiminnassa mukana olevia ja samankaltaisten valintaprosessien kanssa toimiville. Olen itse ollut tämän yhdistyksen toiminnassa mukana kuutisen vuotta ja koen nykyisen tapamme sekä sen kehityksen vuosien varrella hyvin mielenkiintoiseksi.


NYT


Yksinkertaistaen MCSF hallituksen valintaprosessi etenee seuraavasti. Vuosittain järjestettävässä MCSF äänestyksessä jokainen jäsen saa antaa äänen haluamalleen määrälle jäseniä. Annettavien äänien määrää ei siis ole rajoitettu, vaan kukin jäsen voi antaa yhden äänen niin monelle jäsenelle kuin haluaa. Toisin sanoen jäsenet viestittävät ketkä kaikki jäsenet kelpaavat hänelle, sen sijaan että esim. äänestäisivät kuka yksi jäsen on heidän mielestään paras. Eniten ääniä saaneet jäsenet muodostavat seuraavan hallituksen. Käytännössä äänestysprosessissa on kuitenkin monia yksityiskohtia joita avaan seuraavaksi.


Jokainen äänestys lähtee käyntiin siitä, että jäsenille annetaan ennen äänestystä mahdollisuus kieltäytyä ehdokkuudesta. Lähtökohtaisesti äänestyslistoissa on ehdokkaana kaikki jäsenet, mutta tällä mahdollisuudella jättäytyä äänestyksestä pois mahdollistamme sen ettei jäsenen kannalta positiivinen äänestystulos tuota hänelle paineita osallistua hallitustoimintaan. On helpompi jättäytyä heti pois kuin kieltäytyä tehtävästä kuultuasi että kymmenet jäsenet haluaisivat sinut rooliin.


Seuraavaksi jokaiselle jäsenelle toimitetaan äänestyslinkki eli verkko-osoite jossa hän voi käydä äänensä antamassa. Halutessaan jäsen voi äänensä toimittaa ääntenlaskijalle myös haluamallaan muulla tavalla, sähköpostitse tms. Tällöin kuitenkin hänen omalta osaltaan menetetään äänestyksen anonymiteetti. Äänestyslomakkeessa on eriteltynä äänestys yhdistyksen puheenjohtajuudesta sekä muun hallituksen kokoonpanosta. Kukin jäsen antaa äänensä kaikille heille jotka kokee soveltuvaksi yhdistyksen puheenjohtajaksi, sekä äänensä kaikille heille jotka kokee soveltuvaksi hallitukseen.


Äänestysaika MCSF:ssä on perinteisesti muutamista viikoista reiluun kuukauteen. Olennaisinta on se että kaikki jotka äänivaltaansa haluavat käyttää ehtivät sen rauhassa tehdä. On mielestäni olennaista jatkaa työtä äänestysaktiivisuuden nostamiseksi jotta yhteisöllisyyden voimaan vahvasti nojaava yhdistys ohjautuu varmasti jäsenistön toivomaan suuntaan. Kesän 2020 äänestysprosentti MCSF:ssä oli 47%. Ei huono, mutta voisi olla korkeampikin.


Äänestyksen päätyttyä lasketaan äänet. MCSF:n tavan mukaisesti äänestystuloksia ei julkaista kokonaisuudessaan, vaan ainoastaan tarvittavilta osin. Jokainen jäsen saa halutessaan tietää omalta osaltaan saamiensa äänien määrän ja äänestystulosten aitous ja oikeellisuus voidaan tarvittaessa tarkistaa. Yhdistyksessä on toistaiseksi koettu että kaikkien äänimäärien julkaisu ja siitä seuraava keskustelu ja spekulointi ei ole tervetullutta.


Ensin lasketaan puheenjohtajuuden äänestyksen äänet. Eniten ääniä saaneelle ilmoitetaan tuloksesta ja kyseinen jäsen päättää ottaako roolin vastaan vai ei. Siinä tapauksessa että henkilö ei ottaisi roolia vastaan, tarjotaan roolia toiseksi eniten ääniä saaneelle jne. kunnes yhdistyksellä on uusi tuleva puheenjohtaja.


Seuraavaksi lasketaan muun hallituksen äänestyksen äänet. Ennaltasovitun määrän mukaisesti hallituspaikkaa ehdotetaan tietylle jäsenmäärälle, saatujen äänien mukaan. Hallituksen jäsenten määrä, puheenjohtajan lisäksi, on yhdistyksemme säännöissä sovittu enimmillään kahdeksaan. Samoin kuten puheenjohtajan valinnassa, jos jäsen ei tarjottua hallituspaikkaa ota vastaan, tarjotaan paikkaa äänestyslistalla seuraavaksi sijoittuneelle.


Näin loppujen lopuksi käsissä on lista puheenjohtajasta sekä enimmillään kahdeksasta hallitusjäsenestä. Istuva hallitus esittelee listan jäsenistölle vuosikokouksessa ja vuosikokous muodollisesti hyväksyy uuden hallituksen.


Viimeisenä vaan ei suinkaan vähäisimpänä vaiheena on ns. tarkkailijajäsenten nimittäminen. MCSF hallituksen muodostamistapa ei määrää edustusta jokaisesta paikallisseurasta vaan hallitus saattaa muodostua hyvinkin epätasaisesti seuroihin nähden. Toiminnan läpinäkyvyyden, kommunikoinnin sekä yleisesti yhteistoiminnan kannalta on erittäin tärkeäksi tekijäksi muodostunut tapa ottaa hallitukseen mukaan tarkkailijajäsen jokaisesta paikalliseurasta josta ei edustusta hallituksessa vielä ole. Nämä henkilöt ovat paikalliseurojen valitsemia edustajia joilla ei ole muodollista valtaa päätösasioissa mutta heidän avullaan varmistetaan mm. kansallinen yhtenäisyys lajin kehityksen suhteen.





HISTORIA


MCSF hallituksen valinta on muovaantunut tällaiseksi yhdistyksen kuusivuotisen olemassaolon aikana, vuosi vuodelta hiomalla nykyiseen muotoonsa. Täydellistä mallia tuskin on edes olemassa vaan ratkaisujen täytyy kehittyä ja sopeutua muuttuviin tilanteisiin ja vaatimuksiin. MCSF yhdistyksen kiistattomasti tärkein voimavara on sen yhteisöllisyys eli se miten lämpimästi ja avosylin uudet harrastajat otetaan toimintaan mukaan ja miten eri paikallisseurat toimivat yhdessä yhteisen harrastuksen eteen. Tämä yhteisöllisyys ja yhteistoiminta lienee olennaisimpana tekijänä miksi hallituksen muodostustapa on nykyisin sellainen kuin se on.  Valituksi tulemiseen ei välttämättä riitä että oman seuransa sisällä ansaitsee luottamusta ja arvostusta. Ääniä kaivataan myös eri puolilta Suomea, eri paikkakuntien seuroista. Valituksi tuleminen tarkoittaa siis yhä enemmän sitä että jäsenen on oltava osa kansallista buhurt-verkostoa, oltava tunnettu ja arvostettu omaa lähipiiriä laajemmin. Näin hallitukseen valikoituu lajin kokonaisvaltaisesta kehityksestä ja yhteistoiminnasta kiinnostuneita yksilöitä.


TULEVAISUUS


Toiminnan laajentuessa ja jäsenmäärien kasvaessa tämä nykyinen menetelmä tulee vaatimaan jälleen muutoksia. Jo nykyisessä äänestyksessä jäsenet joutuvat valtavan ehdokasmäärän joukosta valikoimaan heidän hyväksihavaitsemia henkilöitä ja jossain vaiheessa tämä väistämättä muodostuu liian epäkäytännölliseksi. Miten menettely toimii kun ehdokkaita on viisisataa, tai tuhat? Yhtenä esimerkkinä ratkaisuista saattaa olla tyypillinen tapa eli ehdokkaaksi asettautuminen. Äänestettävänä olisi vain he jotka erityisesti asettautuvat ehdolle ja näin ehdokkaiden määrä alenisi dramaattisesti. Toisaalta juuri päinvastaisuus on ollut yksi nykyisen tavan vahvuuksista. Onko kyseessä sitten suomalaisuudesta yleisesti vai MCSF yhteisön kulttuurista, mutta ehdokkaaksi asettautuminen tuntuu olevan meille haastavaa. Lukuisia kertoja on yhdistyksen historiassa käynyt niin että henkilö joka on saanut riittävästi ääniä hallituspaikkaan ei ikipäivänä olisi asettautunut itse ehdokkaaksi. Kun tunnustusta on kuitenkin jäsenistöltä äänestystavan mukaisesti tullut, on jäsen ottanut kiitollisena roolin vastaan. Usein juuri tällaisissa henkilöissä piilee sitä henkeä ja asennetta jolla MCSF on nykyiseen tilaansa noussut. Erillisten ehdokaslistojen muodostaminen saattaisi synnyttää enemmän haasteita kuin ratkaista. 

 

MCSF on jo pitkään kartoittanut erilaisia mahdollisuuksia tulevaisuuden varalle. On erittäin tärkeää kiinnittää katse myös tarpeeksi kauas, nähdä yhdistyksen kasvu ja haasteet vuosien päässä. Ennakoimalla ja valmistautumalla osataan tulevaisuudessa ottaa halutut menetelmät oikea-aikaisesti käyttöön ja välttää kasvun tuomia yllätyksiä. Ratkaisuja ja menetelmiä etsiessä on ollut rohkaisevaa havaita miten kaikki kivet on käännetty, hyvinkin erilaisia ratkaisuja on kartoitettu sekä apua, neuvoa ja esimerkkejä on osattu hakea myös yhdistyksen ulkopuolelta. MCSF hallituksen ja myös laajemmin koko jäsenistön kesken on vuosien saatossa käyty hyviä rakentavia ja perinpohjaisia keskusteluja aiheesta. Tulee olemaan hyvin mielenkiintoista nähdä toimintamme kehitys tällä saralla lähivuosina.


Mikä ikinä ratkaisumme tuleekin olemaan kullakin hetkellä, se toivottavasti edesauttaa ja ylläpitää kansallista yhteistyötä ja hyvää henkeä paikalliseurojen sekä niiden jäsenten välillä. Jo MCSF:n syntyhetkillä 2014 oli kansainvälisessä buhurt-yhteisössä tiedossa tapauksia joissa maakohtaiset buhurtjärjestöt repeilivät paikallisseurojen erimielisyyksistä ja riidoista johtuen. Nämä silloiset, sekä sen jälkeenkin eri puolilla maailmaa tapahtuneet repeämiset, ovat toimineet Suomessa varoittavina esimerkkeinä. On ollut lohdullista huomata että aktiivinen työskentely yhteisöllisyyden eteen sekä tietoisuus kasvun tuoman kitkan vaaroista ovat auttaneet meitä toistaiseksi välttämään näitä kohtaloita. Pysykäämme tällä yhteisellä polulla hyvässä hengessä myös vastaisuudessakin.


Monday, August 17, 2020

Häme Medieval Festival buhurt tournament

Last weekend, 14-16.8.2020, was time for the annual Häme Medieval Festival. As for several years now already, Medieval Combat Sport Finland hosted a buhurt tournament as a program in there. Huge kudos to local buhurt club Tavastia Armigeri for carrying out the heavy lifting of making it happen again this year.

Due to severe limitations and protective measures against COVID-19, the possibilities to do buhurt have been very few this summer. Häme Medieval Festival ended up being the only official buhurt tournament of this summer in Finland. Obviously, the restrictions impacted this event as well, making it practically impossible for several teams to participate. Despite this, a beautiful set of eight teams were able to join and fight. In addition to the main tournament event category of men three vs. three, there was a lot of duels and several training buhurt fights by the Finnish women buhurt team Kivuttaret.


For me personally, this was an important event as this was about to be the first official tournament since my injury in February 2019. I fought in Helsinki Medieval Combat team two. The fighters consisted of two first-timers eagerly getting their trial by fire, one old-timer returning to the sport after a couple years of exile, me as a recovering fighter, and one solid veteran. 


Photo: Susanna Raitamaa


Given the team setup, the expectations of tournament results were not high, but the spirit was. Determined and bold our team met every opposing team with no fear, and we made them work for their victories. We managed to get some successes as well and made it to the quarter-finals to meet the Estonian Nordburg team. They proved to be a too hard bite to chew this time, although the fight left us with several ‘what ifs’ to speculate with, just like it should be. The ‘what-ifs’ get you to train more and leaves you thirsty for a rematch.


All in all, the tournament left me with only positive feelings. The marshaling was great, the weather was great (too hot, just like it should be), the atmosphere was friendly, and the commentator managed to get the best out of the spectators. I personally, as a social animal, was left longing a bit for the big after-party and get-together, but due to apparent corona-reasons, there wasn’t one this year.


It's good to be back!


Results and more information about the event, including photos, you’ll find from Medieval Combat Sport Finland’s Facebook pages: https://www.facebook.com/medievalcombatsportfinland/


Susanna Raitamaa







Thursday, June 4, 2020

Kulttuurin ja urheilun yhteentörmäys


Buhurttia, keskiaikaista kamppailu-urheilua, Turun seudulla edistävä yhdistys MCS Aboensis (Medieval Combat Sport Aboensis) nosti aamulla esiin valtakunnallisella buhurt-harrastajien keskustelukanavalla valitettavan uutisen.


Yhdistys oli hakenut avustusta toiminnan jatkamiseen ja jatkokehittämiseen Kaarinan kaupungin urheilutoimelta. Tämän hakemuksen kieltävä päätös oli saatu tietoon jo aiemmin, mutta uutisen uutisesta teki se että siinä raotettiin nyt päätöksen yllättäviä perusteita. Kaarina-lehti otsikoi “Vain yksi hakijoista jäi ilman urheiluseurojen avustusta” ja kertoo urheiluseurojen avustuksiin hakemuksia tulleen yhdeksäntoista, josta ainoa ulkopuolelle jäänyt seura oli MCS Aboensis. Perusteluissa todettiin “ettei yhdistys ole varsinaisesti urheiluseura vaan kuuluisi ehkä enemmän kulttuuriavustusten piiriin”. Perusteluissaan mennään valitettavasti pahasti metsään, mutta onnistutaan nostamaan esiin tämän vielä kovin tuntemattoman, vuosituhannen alussa syntyneen, urheilulajin haasteet. Laji kohtaa edelleen monenlaisia ennakkoluuloja, joista useimmat karisevat vasta nähtyä lajia ensimmäistä kertaa paikan päällä joidenkin kisojen yhteydessä.


Buhurt on poikkeuksellinen urheilulaji monellakin tapaa. Se on äärimmäisen fyysinen täyskontaktilaji jolle on vaikeaa löytää vertailukelpoista muiden lajien joukosta. Kamppailulajien joukossa sitä erottaa merkittävimmin sen joukkue-elementti. Buhurtissa kamppaillaan joukkueissa vastustajan joukkuetta vastaan. Urheilun valtavirrasta lajia erottaa sen kulttuurihistoriallinen elementti. Laji hakee inspiraatiota keskiaikaisesta rauhanajan urheilusta jossa taistelutaitoa ja kuntoa pidettiin yllä. Lajissa käytettävät välineet, haarniskat ja aseistukset, myötäilevät historiallisia vastineitaan ja tuovat lajiin omintakeista ulottuvuutta jota ei olla totuttu urheilussa näkemään. Tästä historiallisuudesta ollaan lajin harrastajien joukossa laajalti tyytyväisiä, eikä vähiten sen vuoksi että se tekee lajista myös katsojaystävällisempää. Katsojaystävällisyys on kannattava voima jonka ansioista lajin kisoja voidaan järjestää monissa historiallisissa tapahtumissa ja siten kerätä paljon kaivattuja varoja lajitoiminnan ylläpitämiseen ja jatkokehittämiseen. Juuri tämä urheilukisojen sijoittaminen kulttuurihistoriallisiin tapahtumiin on epäilemättä omiaan aiheuttamaan sekaannusta. Buhurt on kuitenkin ensisijaisesti urheilua. Tämä periaatepäätös on tehty jo lajin saapuessa Suomeen ja lajiliiton muodostamisen yhteydessä 2014. Lajia Suomessa edustaa lajiliitto Medieval Combat Sport Finland ry (MCSF), joka kokoaa yhteen eri puolilla Suomea toimivat seitsemän paikallisseuraa. MCSF on Suomen Olympiakomitean kumppanuusjäsen ja on edustanut Suomea kansainvälisissä MM-kilpailuissa jo vuodesta 2014. Suomen menestys kansainvälisissä kisoissa on parantunut vuosi vuodelta ja huipentui viime vuonna järjestetyistä kisoista kotiintuotuihin kulta-, hopea- ja pronssimitaleihin lajin eri kategorioista. Pitkäjänteisen kehitystyön ja menestyksen siivittämänä MCSF on lunastanut myös kunnian järjestää lajin MM-kisat vuonna 2022. Kisat ovat kesäkuun 9-12. Hämeenlinnassa. 


Tässä valossa oli erittäin valitettavaa kohdata näkemys ettei lajiamme Turun suunnalla edustava ja edistävä seura nähty urheiluseurana. Vaikka mahdollisuudet tärkeää työtä tekevän MCS Aboensiksen tuen saamiseksi tältä kaudelta taisivat näin jo ohi mennäkin, toivoisimme tämän tapauksen varjossa vakuuttaa sekä Kaarinan tekninen lautakunta että kaikki muut samanlaisen pohdinnan äärellä olevat tahot siitä että buhurt on urheilua.